Politiikka on pelleilyä ja tiedettä sorretaan

Minulla on mennyt hermo Yhdysvaltain politiikkaan. Luulen, että tämä on lopullista. Ennen jaksoin innostua niin poliittisesta kommentaarista tv:ssä, esivaalisirkuksen seuraamisesta kuin kongressin toilailusta. Nyt on hyvä kun en vaihda kanavaa radiossa kun NPR ei jaksa oikein puhua muusta kuin liittovaltion sulusta.

Oli tarkoitus käydä katsomassa, onko influenssakausi jo alkanut. Turha etsiä ihan tuoretta tietoa.

Uutisointi on tietty hermoromahduksen paikka sinänsä. Tuskin mikään taho on unohtanut mainita kansallisen eläinpuiston pandakameran pimentymisestä ja veteraanimuistomerkistä tehtiin iso juttu. Sentään lomautetut työntekijät muistetaan mainita, ja jokusen jutun olen kuullut valtiorahoitteisen biolääketieteellisen tutkimuksen loppumisesta, esimerkiksi monet kokeelliset syöpähoidot jäävät "ei-elintärkeinä" toteutumatta.

Tosin tiedenaisena on huomautettava, että koska ne ovat kokeellisia, ei niiden voikaan väittää pelastavan henkiä. Kokeellinen on kokeellinen, ei voi esittää väitteitä terveysvaikutuksista.

Tutkimus, jossa olen töissä, on myös NIH:n (National Institutes of Health) rahoittama. Onneksi rahoitus siihen on jo taattu. Samalla osastolla on tosin tässä kuussa ainakin yhdellä taholla apurahahakemus menossa sisään. Ties mitä sille käy.

Pahempaa kuin tilapäinen sulku on kuitenkin vähittäinen tieteellisen tutkimuksen rahoituksen alasajo. Keväällä alkanut "sequestration" eli juustohöylällä vähennys on vain pidemmän aikavälin trendin huipentuma. Vain kovin kapitalisti (ja tuskin yksikään tutkija) uskoo, että ihmiskuntaa pelastavat keksinnöt lääketieteen tai tekniikankaan alalla syntyvät yksinomaan yksityisellä rahoituksella. Lääketieteessä julkinen rahoitus takaa muun muassa harvinaisten, ei niin tuottoisten tautien hoitokeinojen tutkimuksen, ja sen että negatiiviset tai nollatuloksetkin tulevat elleivät suurella metelillä julkaistuksi, niin ainakin viranomaisten tietoon.

Ja entä ennaltaehkäisevä tutkimus? Lääkefirmoilla ei ole mitään intressiä tukea elintapahoitojen tutkimusta, koska niillä ei tehdä rahaa, vaan päinvastoin tavoitellaan vähemmän lääkkeitä tarvitsevaa kansakuntaa. Nurinkurisesti myöskään vakuutusyhtiöt eivät ole ainakaan vielä innostuneet ennaltaehkäisystä. Ne mieluummin kustantavat insuliinit ja sydärit kuin ravitsemus- tai käyttäytymisterapian jotka saattaisivat tehdä ensiksimainituista tarpeettomia.

Kaikesta huolimatta lääkekehitys-kurssin vetäjä on ensi viikolla poissa valtion asioilla: Lääkelupahakemukset käsitellään, ei verovaroin, vaan hakemusmaksujen kustantamana. Ainoastaan lentolippunsa kustantamisesta oli professori huolissaan. Sen sijaan saman laitoksen, FDA:n (Food and Drug Administration) toinen puoli, turvallisuustarkastukset ovat tauolla.