lauantai 7. syyskuuta 2013

Tulihan se sieltä

Meinasin jaloiltani pudota, kun avasin maahanmuuttovirastosta tulleen kirjeen, joka ei sisältänytkään ilmoitusta lähettämämme pyydetyn lisämateriaalin saapumisesta perille, vaan:


"Onnittelut! Anomuksenne poistaa oleskelulupanne ehdollinen luonne on hyväksytty." Eli oleskeluluvan avioliittoehto, josta viimeksi kirjoitin täällä, on viimein poissa! 

Ihan mutkitta tätä ei saatu, sillä kesäkuussa tuli noottia. Saatiin ehdot ehdoista, eli en viranomaisten mielestä ollut toimittanut riittävän vakuuttavia todisteita avioliittomme aitoudesta ensimmäisellä kerralla. Olin vihdoin oppinut ottamaan nämä byrokratia-asiat riittävän rennosti, mutta otinkin ne sitten samalla vähän turhan rennosti (kai), kun siellä ei vakuututtu. Meillä ei ole yhteistä lainaa eikä yhteistä lasta, siinä kai ne suurimmat syyt epäilyttävyyteen. Tai toisin päin, koska meillä ei ole lainaa eikä lasta, olisi pitänyt olla huolellisempi muiden todisteiden suhteen. Ilmeisesti esim. yhteinen vuokrasopimus, yhteinen luottokortti, yhteiset autovakuutukset ja minä miehen terveysvakuutuksessa ovat heppoisia perusteita. Mutta a vot jos olisi se kaasulasku molempien nimissä... Mikä meidän tietenkin olisi pitänyt laittaa molempien nimiin, mutta se nyt vaan on niin triviaalia että jäi kuukausi toisensa jälkeen tekemättä.

"Request for Evidence" -vastauksessa laitoin yhtä sun toista aika virallistakin paperia. Sattumalta vasta edellisten paperien jälkeen hankimme lisää vakuutuksia toistemme hyväksi ja viimein avasimme yhteisen pankkitilin ("Hei kato nää antaa meille kakssataa jos me avataan tili niiden konttoriin!"). 

Tai ken ties ratkaisevaa oli sittenkin yhteiset kuvat, joita Suomen hääjuhlia lukuunottamatta olikin tosi vaikea löytää. Kälyn fb-kansioista löytyi suurin osa lähettämistäni, ja niin vaan kävi että lapsi, vaikkei meidän, auttoi avioliiton aitouden todistamisessa. Noin puolissa löytämistäni kuvista oli joko pian 2-v kummipoika tai isosiskonsa (yleensä ensisijaisena kuvauskohteena). Todennäköisesti siellä myös saatiin hyvät naurut meidän kuvista, joista vain yksi hääkuvan lisäksi oli poseerattu, ja useampi tavalla tai toisella täysin random. Liian huonoja ollakseen väärennettyjä. Emme ole linssiluteita, MOT.


Yksityiskohta. "The Great Candy Land Tournament at Easter [2013]"
Uusi oleskelulupa tulee postissa parin kuukauden sisällä, ja on voimassa mukavat 10 vuotta, eli ihan heti ei tarvitse maahanmuuttovirastoon olla yhteydessä. Eikä enää koskaan todistellen meidän parisuhteesta yhtään mitään!

18 kommenttia:

  1. Onnittelut siis täältäkin! :)

    VastaaPoista
  2. Onnittelut byrokratiaviidakkoon ilmestyneestä tauosta! Noi kuvat on kyllä mun suosikkeja tässä prosessissa - ja samalla voi vaan ihmetellä, miten helppoa elämä onkaan EU:n sisällä verrattuna muuhun maailmaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EU on aika onnela tästä vinkkelistä!

      Poista
  3. Onneaonnea! Nyt voit tosiaan huokaista ja ottaa rennosti seuraavat 10 vuotta. Ellet sitten innostu kansalaisuutta hakemaan... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oletko sinä jo ajatellut kansalaisuuden hakemista? Eikös olisi jo sulle mahdollistakin, vai muistanko aikarajat väärin?

      Poista
    2. En mitenkään vakavasti, mutta varmaan ennen GC:n umpeutumista tulee ajankohtaiseksi, ainakin harkitseminen. Kyllä se vissiin olis jo mahdollista, mutta olen kyllä permanent resident ihan mielelläni, ainakin toistaiseksi. :)

      Poista
    3. Tuo GC:n umpeutuminen on kyllä hyvä takaraja. Olen kuullut sellaista, että jos USA:n kansalaiselle käy jotain, valtio vie 50% perinnöstä oli mikä oli, jos eloon jäänyt puoliso ei ole USA:n kansalainen. En ole kaivanut tälle tiedolle varmistusta, ja etenkin jos on lapsia (USA:n kansalaisia), se kuulostaa ihan päättömältä ja mahdottomalta. Tiedän kuitenkin ihmisiä, joille se oli viimeinen niitti kansalaisuuden hankkimiseksi, ja tekee se itsellekin kansalaisuuden hankkimisen houkuttelevammaksi.

      Tietty sitä ensisijaisesti toivoo että itse kukin saa pitää kansalaisen miehensä elossa ja hyvissä voimissa sellaiset puoli vuosisataa vielä, joten tällaisen ajatteleminenkin tuntuu tosi morbidilta.

      Poista
  4. Onnittelut! Jotenkin toi byrokratia on toisinaan hämmentävää... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, toisinaan tai peräti säännönmukaisesti... :)

      Poista
  5. Ihanaa! Onnea! Ei varmaan tule paperisotaa ikävä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä ihan heti tule ikävä, ei. :)

      Poista
  6. Onnittelut täältäkin! Ihmeellistä, että tuollaisia kaiken maailman random-valokuvia pitää keräillä ja lähetellä virastoihin... ja samalla naurattaa ajatella sitä virkamiestä, joka varmaan päivittäin katselee tuntemattomien ihmisten perhepotretteja ja arpoo, onko tämä nyt tarpeeksi aidon oloista ja tarpeeksi vähän poseerattu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sillapa jatin alunperin kuvat todistelupaketista, kun se vaan tuntuu niin naurettavalta. Pitaisiko soittaa puljuun ja tiedustella, mika ratkaisi meidan keissin? "Hyva tarkastaja, oliko se Candy Land -kuva, vakuutuspaperit vai sittenkin yhteinen elokuvakerhon jasenyys?" ;)

      Poista