Istun jälleen kerran kahvilassa sillä ajatuksella, että täällä olisi vähemmän häiriotekijoitä ja saisin henkilokohtaisen lausuntoni erikoistumispaikkahakemuksia varten nopeammin kasaan. Siitä, että kirjoitan parhaillaan blogiin, voitte päätellä kuinka hyvin menee.
On tosi kivaa, että minulla on toitä ja minua tarvitaan siellä, että on paljon tekemistä ja menemisiä, mutta jossain vaiheessa olisi näkojään pitänyt opetella uudestaan sanomaan "ei", ja istuttaa takapuoli tiiviimmin penkkiin (muuallakin kuin toissä, tein viime viikolla 32 tuntia kolmessa päivässä) (vaikka oikeastaan suuri osa siitä oli ympäri juoksemista eikä istumista), ja pusertaa itsestäni irti tasokas essee siitä, miksi minä olen paitsi maailman paras lääkäri, myos kaikkein sopivin juuri perusterveydenhuoltoon.
Tässä nimittäin meni pari vuotta niin, ettei tarvinnut sanoa millekään ei, vaan kaikkeen oli aikaa ellei riittävästi, niin ainakin melkein.
Unohtaakseni hetkellisesti tuskanhien otsallani, ajattelin pyytää teiltä, rakkaat lukijat, runsaasti kommentteja tähän kirjoitukseen. Esimerkiksi voi moittia minua asioiden jättämisestä viime tippaan, jakaa omia deadline-tarinoita, ilmaista sympatiaa, yrittää kannustaa minua tiukkaan loppurutistukseen, tai kirjoittaa jostain muusta, mistä, esim kissanpennuista. Jooko?
Kyllä se siitä! Joskus juuri se viimetippa motivoi tarpeeksi saattamaan asiat loppuun. Pidä vaan kirkkaana mielessä, että tää on viimeinen (vai onko?) hakemusosio, joka enää erottaa sut lääkärintyöstä Jenkeissä. Tsemp tsemp!
VastaaPoistaTämän jälkeen pitää vielä lisenssiä hakea jotta sen saamansa erikoistumispaikan saa aloittaa. Ugh. Kiitos tsempeistä - sori kun vastaan tässä niin myöhään että tuskin kukaan enää huomaa vastauksia... Lisää viimetipan lieveilmiöitä.
PoistaVanhempieni kissa sai juuri kissanpentuja, ja ne ovat ihan mielettömän söpöjä! Niiden blogia voi käydä katsomassa täältä: http://dollgardenspentublogi.blogspot.com/
VastaaPoistaI-ha-ni-a! Pitää käydä uudemmankin kerran katsomassa!
PoistaJee, täältä pesee kommenttia! Vaikka tunteja sitten tämän jo kirjoitit. Oon tänään vuolaalla tuulella. :) Millon sulla on deadline?
VastaaPoistaMulla ei oo varaa moittia ketään asioiden jättämisestä viime tippaan. Lykkääminen on vähän liiankin tuttua. Koulu-urani huipentumana kirjoitin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön raportin kokonaan uusiks viimeisenä yönä (jätin vain yhden sivun jäljelle alkuperäisestä ja lähdeluettelo pysyi) aamulla klo 7 sormet ei enää totellu käskyjä niin oli pakko nukkua ja kaheksalta nousta jatkamaan, klo 11 lähetys eteenpäin sähköpostilla. Niitä kuuluisia hetkiä, jolloin ajattelee että ei enää i-ki-nä. Aika kultaa muistot ja tästäkin on tullut lähinnä mukava tarina, mutta pitäs silti opetella välttämään tollaset jatkossa, ihan hirveetä! Ydinongelmana tollasissa varmaan on se, että alkuperästä versiota kirjottaessa pointit on ollu täysin hukassa ja sitten viime tipassa yrittää pelastaa kaiken. Taisin keksiä vasta puol vuotta valmistumisen jälkeen, mistä näkökulmasta mun ois kannattanut kirjottaa niin, että ite olisin ollu tyytyväinen. Mutta läpi meni. :)
Hesarissa oli juttu, että suomalaiset naiset työskentelee pidempiä päiviä ja työuria ku maailman naiset keskimäärin. Sitä kuuluisaa sisua, että ei luovuteta. Kokemuksesta voin sanoa, että koskaan ei oo liian myöhästä! Aika on ihmeellinen asia. Vaikka roikkuisitkin täällä blogissa meidän ilona, niin kyllä se essee jossakin välissä valmiiksi tulee. Viimeisten tuntien aikana vaikka... Voi tulla jopa ytimekkäämpi kuin muuten, ja aidompi. Sitä paitsi etenkin tollasessa työ- ja muussa stressissä pitää olla pakopaikka! Ja se ein sanominen... Kovasti yritän opetella itekin. Osaispa nähdä tulevaan ajoissa ja jarruttaa ennen ku on jo myöhästä.
Saat kunnian olla hurjin kuulemani viimetippa-tarina! Olisi kuule varmaan mennyt läpi ilman raportin uusimistakin... mutta luultavasti tiesit sen itsekin. Kukapa haluaisi jättää huonon version työstä arvosteltavaksi kun parempi on jo kehkeytynyt mielessä!
PoistaMulla ei (enää) ole resursseja koko yön valvomiseen, mutta ehkä pitää (uudelleen) virittää itseni sellaiseen kuntoon!
Personal statement ei ole ainut keskeneräisyys, ja toisaalta sen olisi hyvä antaa "muhia" ennen lähettämistä, siksi siinä(KIN) on kriittiset ajat nyt (ja maanantaina, ja viime viikolla, ja jo sitä edellisellä viikolla...)
Söin edellispäivänä viimeiset GIFU, tai siis SISU-pastillit. Toivottavasti ei sisu jäänyt siihen! Nyt on enää Läkerol- ja Herra Hakkarainen -ksylitolipastilleja...
Lukisin mielenkiinnolla ein opettelemisen kokemuksiasi. Kirjoitapa siitä minulle kommenttiboksiin tai omaan blogiisi - tai ehkä tässä kohtaa on hyvä paikka harjoitella sitä EI:tä?? :D
No hei mitä ihmiskunta olisi koskaan saanut aikaan ilman viime tippaa? :)
VastaaPoistaItse varmaan kirjoittelen samansuuntaisia postauksia joskus ensi vuonna, kun väikkäri pitäisi kirjoittaa kokoon. Sitä odotellessa...
Itse lämpenen kyllä enemmän koirille kuin kissanpennuille. Esim. tälle: http://instagram.com/ninawanco
Kuvissa esiintyy varsin vastustamattoman oloinen kaveri, vaikka itselleni ne kissanpennut onkin se syvemmälle uppoava laji. :)
PoistaEli viime tippa on olennainen osa ihmiskunnan menestystarinaa! Jes! Tällä eteenpäin. Silti haluan kannustaa sinua toimeen väikkärin kanssa nyt, eikä viime tipassa. Kun kyllä tähän viime tippaan sisältyy vähän turhan paljon angstia.
Tsemppia taaltakin! Kylla se siita! Ja manailen tahan kommenttina viela omaa hulluuttani...olen tehnyt vaittariaiheen luonnosta, vaikka gradukaan ei ole viela valmis. Ja gradunhan piti olla valmis hmmm... viime vuoden syksyna! Etta silleen, kylla sinun hakemus on siihen verrattuna sentaan ihan hyvalla mallilla aikataulun suhteen ;)
VastaaPoistaNo mutta, gradunhan ei koskaan kuulukaan valmistua silloin kun alunperin on tarkoitus. ;) Tässä taas mulla menee konkreettisesti vuosi enemmän tai vähemmän hukkaan, jos jotenkin onnistun tämän hakemuskierroksen tunaroimaan.
PoistaJa salaa hurraa-huutoja sun väikkärisuunnitelmille! Salaa siksi, että ehkä pitäisi lähetellä kannustuksia ensin sen gradun suuntaan. ;) Iän myötä minusta tulee aina vaan enemmän tieteen ja tieteen tekemisen suuri kannattaja ja suorastaan ihailija. Hienoa, että kaksi maisterintutkintoa ei ole vielä tarpeeksi. :D
Welcome to the club! :-) IRB dokujen deadline on torstaina, kun lennan taas itarannikolle. Ja mita teen - pelaan golfia ja kirjoitan omaa blogia sen sijaan, etta viimeistelisin ne paperit. Mutta last minute stress is the best motivator! :-)
VastaaPoistaMiten kävi IRB-deadlinen kanssa?? Toivottavasti itärannikon-reissun tarkoitus on vaihteeksi silkka huvi ja miehesi tapaaminen! :)
PoistaIRB done - myohaan eilen illalla, viinilasillisen kera :-) Hyva tuli! Itarannikko on toita ja huvia...... ja sitten tietty muuton aloittelemista.
PoistaHyvä Nina! :) Kuulostaa vähän siltä, että sun ei tarvitse viikonloppuna peukaloita pyöritellä...
Poista