Kymmenen päivää satunnaisina kuvina

Kiertävä Cupcake-auto oli perjantaina oikeaan aikaan
oikeassa paikassa. Päivän paras, ja pelastus!
Dark Chocolate Chocolate maistuu vaikken yleensä niin välitä.

Jalka on kaasulla ja vauhti kiihtyy. On kiihtynyt ainakin pään sisällä siitä asti, kun perjantaina totesin, että tilastotieteen välitentti on kiperämpi pähkinä purtavaksi kuin luulin. Maanantaina sitten saavutetaan tilapäinen huippu, kun kotiosoite vaihtuu. Tiistaina laitan päälle eri vaihteen, 24 tuntia aikaa tehdä seuraava kotitentti, en onneksi tilastotieteestä.

Q-Q Plot

Vedän nyt kuitenkin hetken henkeä ennen kuin alan lukea seuraavaan tenttiin, ja läväytän tänne sarjan satunnaisia kuvia sen kunniaksi, että olen kotona, ja kotona ei ole tilastotieteen SPSS-ohjelmaa. Parhaani yritin, ja toivottavasti se kelpaa, analyysit on tältä erää analysoitu.

Mitä tuli ostettua? Kadutti eilen, ja jätin jämät autoon
jäätymään. Tänään SPSS-rutistuksen jälkeen kadutti
että kadutti, ja toin sisälle sulamaan ja juotavaksi. 

Tiukan puserruksen jälkeen tänään kaivoin toiseksi viimeiset kaappientyhjennys-jämäruuat myöhäiseksi lounaaksi tai varhaiseksi päivälliseksi omatekemän leivän päälle. Sinappi-BBQ-sauce-kreikkalainen jugurtti-kastikkeella. Kastiketta en oikeastaan voi suositella edes kaappientyhjennysyrityksenä.

Puolet astioista on jo uudessa kodissa. Improvisoidaan.

Kaappientyhjennysyrityksen edellinen osa maanantaina.
Lisää vain vesi -falafeljauhe pulliksi ja pannulle.

Rasvassa paistaminen on minulle melkoisen vierasta. En millään pystynyt kaatamaan pannulle tuon enempää rypsiöljyä, enkä tainnut uskaltaa nostaa lämpötilaa riittävän kuumaksi. Niinpä falafelit jäivät vähän raaoiksi pidemmästä paistoajasta huolimatta. Maistuivat silti.

Jääkaapista löytyi kaalia ja paprikaa

Maanantaina tein kastikkeeksi jugurtti-minttusellaista. Sitä puolestaan voin suositella (melkein) mihin vain mutta etenkin falafelien päälle. Ihmettelen, miten elin kolme ensimmäistä vuosikymmentä melkein kokonaan ilman rasvatonta kreikkalaista jugurttia. Nyt se on margariinin ja sipulin lisäksi yksi hyvin harvoista jääkaapin vakiovarusteista.

POP! Valmiina poksahtamaan on miehen serkun vaimo.
Herttaista, että minutkin oli kutsuttu vauvakutsuille sunnuntaina.

Kävin sunnuntaina myös tulevassa kodissa, jälleen kerran. Vein täyden autollisen tavaraa, ja hukkasin matkamukini. Jostain se vielä löytyy, ja silloin vasta riemu irtoaa, sillä mukissa on maitokahvia.

Tänään soitin jätehuoltoon, alla näkyy toinen kahdesta jäteastiasta jotka pihalla on edellisten asukkaiden jäljiltä. Puhelu oli hämmentävä, minulle ei lopultakaan selvinnyt miksi me emme voi käyttää pihalla jo olevia astioita vaan viikon päästä torstaina meille tuodaan uudet. Ja minkä kokoinen on 65 gallonaa?? Kai tärkein osa silti tuli hoidettua: Niillä on meidän osoite.

Suolaa, suolaa, lisää suolaa!
Emme halua muuttomiesten taittavan niskojaan.

Lumi- ja jäätilanne vaihtelee päivittäin enemmän tai vähemmän. Sulaa seuraa jääkausi - parhaillaankin on voimassa kylmävaroitus tuulen aiheuttaman pakkasen lujan purevuuden vuoksi. Olen perin juurin kyllästynyt tähän talveen!

Tulvavaroitus viime torstaina vesisateiden vuoksi.

Sen jälkeen kun muutto varmistui, olen jo vähintään pari tusinaa kertaa iloinnut siitä, että ensi talvena ei tarvitse luoda lunta auton katolta. Vaan autotallin edustalta ja pihapolulta, tiedetään. Saatiin siihen hyvää harjoitusta kun mentiin lumimyrskyssä viemään lisää tavaraa. Jäin myös jumiin pois lähtiessä: Meidän autotalli on kujalla eikä kadulla, ja lumen tullessa takakujat on tietenkin tärkeysjärjestyksessä viimeiset aurattavat. Siispä vaikka se autotalli saadaankin, toivon silti ensi talvesta vähälumisempaa.

Kolme päivää aiemmin hieman erilaiset maisemat.

Viimeiseksi vielä kuva eilisillalta. Pahoittelen, että kyseessä on juuri sellainen kuva, jonka julkaisemista ei kukaan oikeastaan voi ymmärtää, mutta nykyisin kun se on niin helppoa, tällaiset kuvat laitetaan kaikkien nähtäville yhtä kaikki, ja liityn joukkoon sillä selityksellä, että olen järkyttynyt. Lähdin töistä puoli kahdeksan aikaan, ja suuntasin imurikauppaan. On aika siivota uusi koti muuttokuntoon. Paitsi että olen iloinen päästessäni eroon meidän hirviöimurista, puulattialle se ei edes sopisi käytettäväksi. Siksi uuden hankinta. Iltapuhteeksi imuroin makuuhuoneet, pitihän uutta imuria testata.

Tämä määrä ja vielä enemmän kolmen huoneen lattioilta.

Minusta oli ihan pikkujuttu, että ilmanvaihtokanavia ei päässyt puhdistamaan lumen takia ennen meidän muuttoa kuten vuokranantajan tarkoitus oli, kunnes eilen imuroidessa se hienon pölyn, karkean pölyn, ja kissankarvojen määrä pääsi järkyttämään kaltaiseni amatöörin. "Forced air" -lämmitystapa puhaltaa asunnon läpi lämpimän ilman lisäksi myös näköjään valtavan määrän pölyä. Yksi syy lisää toivoa lumen sulamista, haluan ne hormit puhtaaksi! Vaikka kissankarvojen määrä väistämättä vähenee ilmankin, en kestäisi tällaista pölymäärää, tai sen siivoamista, sitten kun kaikki tavarat on paikoillaan.