maanantai 19. toukokuuta 2014

Ken leikkiin ryhtyy: Kustannuksia

*Luonnos-kansiosta terve! Ja Suomesta! Lomalla - työn alla epidemiologian tentti juuri nyt. Ja flunssa. Laitanpa jokunen viikko sitten aloittamani, mutta vähän tylsäksi toteamani kirjoituksen jakoon, jotta olisi täällä jotain elonmerkkiä.

Luin Katan byrokratiapyörityksestä lisensoiduksi hierojaksi tässä taannoin. Viime viikolla kuussa* jälleen yksi kirjoitettu sekki ja Katan kirjoitus yhdessä inspiroivat (vai pitäisikö tässä tapauksessa sanoa expiroivat tai de-spiroivat?) summaamaan, mitä tähän mennessä on maksettu.

Työmatkalla - tuleva ja entinen samaa reittiä
US Medical Licensing Examination: 
ECFMG-rekisteröityminen - ilmaiseksi, oho, mutta millä tuskalla.
USMLE Step 1 - $790
USMLE Step 2 Clinical Knowledge - $790
USMLE Step 2 Clinical Skills - $1440
Yhteensä $3120 vajaan vuoden aikana.

Ostin kirjoja pyöreästi parillasadalla ja maksoin $99 online-kysymyspankista, kun olin käyttänyt loppuun kurssin kanssa kaupan päälle tulleet.

Kaplan Medical Licensing:
Niin ja ne kurssit, en halua edes kaivaa esiin niiden loppusummia. Kävin 7 viikon preppauskurssin Step 1:tä ja 6 viikon Step 2 CK:ta varten. 10-20 % alennuksillakin maksoin niistä yhteensä noin $5000. Mukana tuli luentomonisteet/kirjat ja tosiaan kysymyspankit, vaikkei automaattisesti kuitenkaan.

Sitten pitää tietenkin hakea erikoistumispaikkaa!

Tästä kadunkulmasta se löytyi minulle,
erikoistumispaikka siis.

The Match
ERAS (Electronic Residency Application Service) -token eli koodi ECFMG:lta joka oikeuttaa hakemusportaaliin pääsyyn: $70
Jokaisesta lähetetystä hakemuksesta pitää maksaa NRMP:lle (National Residency Matching Program), ensin muistaakseni $15 per hakemus, mutta 30 hakemuksen rajan yli menevistä (per erikoisala) $26. Loppusummaksi minun kohdallani tuli pyöreät $900 hakiessani kahden eri erikoisalan yhteensä lähes 70 ohjelmaan.

Minä säästyin kaikilta matkustuskuluilta, ellei muutamaa lähijunien kuukausilippua lasketa, sillä jopa preppauskurssit (kuvitelkaa päälle 7 vkon majoituskulut Chicagossa) ja kliinisten taitojen tentin pystyi suorittamaan täällä, ja Match-vaiheessa ihana uusi työnantajani halusi pelastaa minut ympäri maata haastatteluihin matkustamiselta - viime tipassa peruin sen ensimmäisenkin road trippini. Eli halvemmalla pääsin kuin monet muut.
Ensiavun ovella

Illinois Department of Financial and Professional Regulation:
Se viimeisin maksu oli sitten $230 lääkärilisenssiä varten. Pitäkää peukkuja, että tässä vaiheessa ei enää tule mutkia matkaan! (Tuli jo, mutta toivottavasti niistä selvittiinkin jo, kiitos suomalaisen tehokkuuden.) Sillä kun tätä listaa katsoo, ei enää niin kovasti ihmetytä, mihin menivät säästöt, joita minulla muuttaessa oli, ja olisi parempi alkaa välillä tienata.

Erilaisia lisenssi- ja lisensoimisen uusimismaksuja sekä sertifiointitenttejä maksanen lopun elämääni, mutta tärkeimmät edessä olevista ovat US Medical Licensing Step 3, joka vasta oikeuttaa täyteen lääkärilisenssiin, ja joka tehdään yleensä ensimmäisen erikoistumisvuoden jälkeen, sekä se taas kaikkien aikojen tärkein ja kamalan vaikeaksi varoiteltu tentti, eli erikoislääkäritentti kolmen vuoden jälkeen.

Tästä pääovelle ja vierailijaparkkiin.
Summarum:
Vaikka tässä näitä yksityiskohdin listaan, ajatellen että jollekin niistä hyötyä olisi tai kiinnostusta lukea, nyt kun ura näyttää pääsevän alkuun, ei tällä itselleni ole niin enää merkitystä: Näin paljon se vaan maksaa päästä täällä lääkärinuraan kiinni, jos lähtee hommaan Suomesta tutkintotodistus kourassa. Toki on minua lahjakkaampia, jotka eivät preppauskursseja kaipaa, jolloin hinta putoaa noin $9500:sta heti yli puolella. Jos vielä uskaltaa hakea vain suosikkiohjelmiinsa, voi NRMP-hakemusmaksut pudottaa pariinsataan, ja lisenssi ja erikoistumispaikka voikin olla kourassa vaille neljällä USD-tonnilla. Ei tietty pikkuraha sekään.

Jos puolestaan olisin käynyt lääkiksen USA:ssa, minulla ei muuttaessa vuonna 2010 olisi ollut säästöjä, vaan keskimäärin $200 000 opintolainaa, jota aletaan maksaa erikoistuvan lääkärin pienistä palkoista. Siispä huomaatte, etten kehtaisi valittaa vaikka tekisi mielikin. En kehtaisi, vaikka nyt on sitä amerikkalaista opintolainaakin maisteriopintojen myötä.

2 kommenttia:

  1. Sepä onkin jännittävää, miten kaikki on niin suhteellista. Omasta koulutuksestaan pitää osata olla kiitollinen, ihan tyytyväisenä kyllä verojani makselen... Siis sekä ilmanen koulutus että opintotuki, varmaan aika utopistisen kuulosta monissa maissa.

    Oot kyllä saanu ihanat säät vierailla Suomessa! Mun käsityksen mukaan ainakin kaikkialla ihanat ilmat, paitsi ehkä käsivarressa vielä metri lunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin totta, että kovin on suhteellista. Päätös preppauskurssille menosta helpottui, kun kaverin kanssa pohdittiin että maksaa se moninkertaisesti itsensä takaisin, jos sen ansiosta pääsen vaikka vuotta aiemmin töihin. Koen kroonista huonoa omaatuntoa siitä, että en maksa verojansinne mistä sain koulutuksen. Mutta "elämä on".

      Oli uskomattoman upea viikko! Sattumoisin juuri ensimmäisenä kylmänä päivänä olisin sitten ollut lähdössä mökille, merelle. Ja mentiinkin. Saunassa tietty oli lämmin... Että jos olisin etukäteen tiennyt, olisin matkaillut ympäri maata vähän eri järjestyksessä! :D

      Poista