Elämä! Kuinka ihanaa onkaan saada sinut takaisin! Hän sanoi yhtään dramatisoimatta.
Siitä huolimatta, että tuloksia saan vielä useamman viikon jännittää, alan tässä rohkeasti laittaa tenttimateriaaleja arkistoon. Johonkin täytyy arkistoida myös tämä ehkä pienestä paniikista kertova elektroninen sticky note -kasa. Se häviää työpöydän alapalkista ja tilalle tulee ehkäpä vihdoin Portal 2! Taitaapi olla melkein vuoden päivät siitä, kun sain Portal 1:n loppuun, ja latasin kakkosen. Totesin miehelle, että alan sen pelaamisen sitten, kun on aikaa. Oliskohan nyt?
Ei tässä sentään ole tarkoitus kokonaan laakereilla levätä - esimerkiksi huomenna herätyskello soi viideltä kun vapaaehtoistehtävät kutsuvat - mutta voisin taas vaihteeksi alkaa ottaa työttömyydestäni iloa irti. Vaikka siten, että osoitan itselleni vapaa-aikaa, sellaista, jolloin voi neuloa ilman että samalla tekee jotain hyödyllistä tai välttämätöntä (Downton Abbey on välttämätöntä), pelata tietokonepeliä, mennä kahvilaan rentoutumismielessä, laittaa ruokaa kriteerien "helppoa ja nopeaa, keittiötä minimaalisesti sotkevaa" ulkopuolelta. Vihdoin opetella tekemään ruisleipätaikinan juuri?
Olen kyllä nauttinut elämästäni myös kiireen ja tenttipaineen alla. Ehkä siksi, että tiesin tämän tasapainottavan päivän tulevan. Ja nautin tästä osa-aikaisesta toimettomuudestani suureksi osaksi siksi, että tiedän sen olevan tilapäistä. Esimerkiksi on se kolmaskin tentti, ja jonain päivänä menen töihin. Autuas ajatus sekin! Hän sanoi ja lähti hoitamaan Hausfraun pyykkivelvollisuuksia.

Minulla on viimeiset puoli vuotta ollut aikalailla tuollainen fiilis, mitä kuvaat viimeisessä kahdessa kappaleessa. Erityisesti töihin meneminen alkaa tuntua autuaalta ajatukselta, mikä on todella ihanaa. :)
VastaaPoistaOnneksi olkoon hurjan ison urakan (toivottavasti) loppuunsaattamisesta! Olet varmaan jo selittänyt, mutta kysyn silti: mikä on nyt seuraava askel urallasi?
Joskus muinaisnuoruudessa luulin, että hyvinkin viihtyisin kotiäitinä vuosikaudet. En luule enää - ihan vaan siksi, että tunnen itseni paremmin. Toisille se sopii, toisille ei.
PoistaSeuraavaksi minun pitää suorittaa kliinisten taitojen koe, jossa arvioidaan myös englannin kielen taito. Sitten olen ECFMG:n, eli ulkomailla valmistuneiden lääkäreiden koulutuskomission sertifioima, ja voin hakea erikoistumisohjelmaan. Haku on syyskuussa. Loppuvuodesta on haastattelut, ja paikkajaosta saa tietää maaliskuussa. Ohjelmat alkavat vasta heinäkuussa. Jos tärppää jo ekalla kerralla (kuten vain noin puolella ulkkareista), aloitan silti työt vasta heinäkuussa 2014. Havittelemillani aloilla "perus"erikoistuminen kestää kolme vuotta, mutta esim. geriatria, joka on sydäntäni lähellä, on sisätautien suppea erikoisala, ja suppeista aloista tulee yksi tai useampi vuosi lisää. Ja tietty niihin pitää erikseen hakeakin. Toisaalta sopii mulle, koska en vielä osaisi sitä päättää ja yksiselitteisesti valita. No siinäpä tuli samaan syssyyn pari seuraavastakin seuraavaa ura-askelta. :)
Taikinajuuren tekemistä oon myös suunnitellut nyt jo varmaan ainakin vuoden. Vielä en oo uskaltanut (lue: saanut aikaan). Ehkä jo tän vuoden puolella! ;)
VastaaPoistaNäin joululomalla Suomessa yhden jakson Downton Abbeyta ja tykkäsin kyllä kovasti. Siinä katsoessani suunnittelin, että voisinkin katsella sitä täällä iltaisin alusta alkaen ja neuloa samalla. No miten kävi? Koko tammikuun aikana oon saanut katsottua 25 minuuttia ekasta jaksosta. Kärsin kroonisesta kykenemättömyydestä katsoa sarjoja tai leffoja, koskaan ei huvita. Toinen osapuoli on aika samanlainen, joten telkkari katosi kokeilumielessä tilaa viemästä parisen viikkoa sitten. Vielä ei oo tullut ikävä. Mut Downton Abbeyn kanssa pitäis kyllä skarpata! Elättelen toiveita että villapaita (!) etenisi sen tahdissa paremmin kuin ilman oheisviihdykettä :)
Mä näin pätkän Downton Abbeya ykköskaudelta, ja totesin että vaikuttaa liian teennäiseltä ja saippuaoopperamaiselta. Kakkoskaudella melkein itseäni soimaten katsoin melkein kaikki jaksot - miksi katsoa jotain mistä en oikeastaan pitänyt? Mutta kun kolmoskausi alkoi, olin jo aivan innoissani. Siitä huolimatta, että saippuaoopperapiirteet ovat tuskin ainakaan vähentymässä. :D
PoistaVillapaita! Pitäisköhän munkin? Nyt olis oikea vuodenaika, sillä villapaitakeleihin on vielä kahdeksisen kuukautta. Otetaanko pikku kisa, kummalla on ensin omasta juuresta tehtyä ruisleipää pöydässä?
Ei saamari, kisa! Saattaa kyllä hyvinkin olla että voitto menee sinne, mulla on edelleen joku henkinen esto tän juuriasian kanssa. Ja mun leipäkeittokirjassa käsketään aina vaivata kaikkia taikinoita "yleiskoneella vartti tai käsin vähintäänkin tuplat". Vähemmästäkin lannistuu ennen aloittamista ;) Mut katotaan!
PoistaJoo hei alota säkin ihmeessä paitaa! Siinäkin voidaan katsoa monta kuukautta menee, ennen kuin jompikumpi on valmiina ;) Mä valitsin ekaksi tommosen yhtenä palana ylhäältä alas neulottavan raglanin, koska aattelin että siihen ei tuu saumoja ja sitä voi sovittaa neuloessaan. Tarkemmin sanoen tän: http://www.ravelry.com/patterns/library/grellow-polka-dot
Aika... alkaa... NYT!
PoistaKerrankos sitä puoli tuntia taikinaa vaivaa. ;) Niin, itse asiassa juurikin tasan kerran olen vaivannut yli vartin, vuosi sitten kun tehtiin herkkupitsaa Super Bowl -kotikatsomoon. Katotaan kuinka käy.
Kiva tuo paidan ohje. Raglan-hihat oon tehnyt pariin vauvannuttuun, ja on kyllä mahdottoman kätevä. Mulla vaan on hyvin tiukka langanostokielto eli täytyy katsella olisiko varastoissa lupaavaa. On tullut "vähän" hamstrattua. Minulla on vielä mm. "pari" kerää Novitan rose mohairia, josta saattaisin yrittää (taas) huivia tällä ohjeella http://www.knitty.com/ISSUEspring08/PATTlaminaria.html vaikka pitänee ensin tehdä koetilkku, sillä ohjeessa on ohuempi lanka.
Kivan näköinen huivi ohjeessa - tosin noilla pelotteluilla en ees halua tietää, montako kertaa joutuisin purkamaan ;) Sehän on mohair-langan kanssa tunnetusti äärimmäisen hauskaa puuhaa. Tai no toisaalta, mahtaako tuo nyt niiiin paljon vaikeampi olla kuin se Novitan kolmioversiokaan?
PoistaMäkin asetin itselleni juuri langanostokiellon. Se on oikeestaan ollut voimassa jo pidempään, kunnes sitten jouluna piti ostaa toista lankaa villasukkiin, koska raidalliset olivat ehdottomasti kivemmat (nyt sitä on vielä melkein kerä jäljellä), ja sitten villapaitaan nyt piti tietty tilata langat (koska toi on mun eka paita, halusin ehdottomasti tasan samaa lankaa kuin ohjeessa kaikkien ongelmien välttämiseksi), ja nyt käytiin muissa asioissa yhdessä lankakaupassa, ja kannattihan sieltä jotain ostaa kun siellä kerran oli... Tiedät ehkä tunteen. Nyt langat ei kyllä mahdu enää koriin, joten täten lupaan ja vannon pitäytyväni näissä kunnes edes osa on käytetty!
Ihanaa vapaa-aikaa sinnepain, olet sen ansainnut! Meilla menee pikkumies ensi viikolla osa-paivaisesti paivakotiin, joten meikalainenkin saa vihdoin aikaa itselleen, ts. gradun kirjoittamiseen :)
VastaaPoistaTsemppiä "vapaa-ajan harrastukseen" - toisin sanoen, työn iloa! Sinäkin olet toden totta oman aikasi ansainnut, sitä suuremmalla syyllä kun aikomuksesi on sitä käyttää noin tuotteliaasti. :)
Poista