Sertifioitu

Maanantaina tarkistin muista syistä tenttitulosten julkaisuaikataulun, ja huomasin olleeni väärässä. Ikuisuusodotteluni viimeisen tentin tuloksista ei ollutkaan kolme, vain kaksi ikuisuudelta tuntunutta kuukautta. Väitän, että muuttivat aikoja. Oli miten oli, tiesin keskiviikkona kytätä sähköpostia kiireisenkin aamupäivän keskellä, ja sieltä se tuli, kliinisten taitojen tentin tulokset!

Läpi meni kaikki kolme tentin osa-aluetta! Integrated clinical encounter, communication and interpersonal skills ja spoken English proficiency. Täytyy myöntää, että lukuunottamatta niitä hetkiä jotka osuivat tuloksista tiedottavan sähköpostin näkemisen ja tulospalvelun oikealle sivulle kirjautumisen väliin, en kerta kaikkiaan voinut pelätä enää hylättyä. Se olisi ollut liian katastrofaalista liian monille suunnitelmille, eikä minulla ole ollut aikaakaan moista miettiä. Suhteessa parhaiten meni kieliosio, mikä tavallaan ei ollut yllätys, mutta toisaalta kun samalla asteikolla arvioidaan äidinkieliset puhujat, en odottanut niin hyvää asettumista skaalalle. Pistearvostelua tästä ei saatu, vaan rivi rukseja lower/borderline/higher performance -alueilla.

Vähitellen alan uskoa, että joku ei vaan huomaa virhettä ja totea etten minä näitä tenttejä ole läpäissyt. Parissa viikossa pitäisi postilaatikkoon pudota paperi, joka todistaa minut ECFMG-sertifioiduksi, eli ulkomailla valmistuneiden lääkäreiden koulutuskomission riittävän koulutetuksi havaitsemaksi. Se on suuri hetki, mutta väistämättä antikliimaksi, kun on neljä-viisi seuraavaa rautaa kuumana ja elämä menee taas sellaista kuolema kuittaa univelat -tahtia. 

Eipä ainakaan ajaudu vahingossa elämään sitku-elämää, kun tiedostaa, että ainakin seuraavat viisi-kuusi vuotta ovat ihan yhtä kiireisiä, jos siis hyvin käy. Siispä teen tietoisen irtioton huomenna, ja lähden perheen-in-law naisten kanssa mansikoita poimimaan. Ei ne yhtä hyviä ole kuin Suomessa parin viikon päästä, mutta Honeyoe ja Polka pitäisi olla kypsänä. Eikä pakastimessa ole oikein tilaa mitään säilöä, mutta eiköhän sitä poimimansa jaksa syödä. Ja hullulta tuntuu suomalaistytöstä että pitää ajaa pari tuntia autolla että löytyy mansikkatila.