sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Bucktown

Kahtena tammikuisena lauantaina on ollut ilo käydä raapustamassa kakkonen äänestyslippuun Suomen kunniakonsulin luona Bucktownissa. Samassa yhteydessä olen nähnyt pikaisesti tai vähän perusteellisemmin enemmän suomalaisia kuin todennäköisesti tähän mennessä yhteensä. Toisin kuin oli laita viime kevään eduskuntavaalien, nyt päästiin äänestämään Chicagossa. Suomen kunniakons Ensimmäisellä kierroksella kävi kuulemma 95 äänestäjää ja eilen näytti siltä, että sitäkin enemmän kertyisi toisen kierroksen ääniä. Hienoa! Sillä äänimäärällä toivoisi vakuuttavan kenet tahansa UM:ssä, että täällä pitää jatkossakin pystyä äänestämään.

Bucktown on osa Chicagon "puolalaiskaupunkia" ja ainakin joitain katedraaleja on edelleen muistuttamassa astetta puolalaisemmasta menneisyydestä. Ihastelin ulkopuolelta St. Mary of the Angels -katedraalia, jossa edelleen toimitetaan messu myös puolaksi - sisäkuvia nettisivulta. Kohtalaisen vaikuttavaa -  ja mikä ei kuvista ehkä välity, on myös katedraalin mitat vaikuttavat.

Oman kuvaamisen kanssa kävi vähän ohraisesti, ensin ei ollut kameraa mukana, ja eilen kun muka viisastuneena otin kameran mukaan, oli vähemmän viisaasti akut tyhjät ja vara-akut kotona. Niinpä teidän on tyytyminen otoksiin keskinkertaisella kännykkäkameralla.


Jos jostain syystä muutettaisiin Chicagon puolelle, ei olisi ollenkaan hullumpaa asua näillä nurkilla. Minua on aina viehättänyt vanhan ja uuden toisiinsa limittyminen. Täällä joka kadunkulmassa tuli esiin jotain erilaista ja yllättävää.


Näillä nurkilla asuminen, ainakin näissä mielenkiintoisemmissa paikoissa, vaatisi kukkarolta hieman enemmän kuin mitä kukkaron kestävyydeltä on lähivuosi(kymmeni)na odotettavissa.


Tiedän, että Chicagossakin on taloja, jotka on joko rakennettu alusta tai uudistettu uusia, kestäviä energia- ym. ratkaisuja käyttäen. Ei ehkä minun kuvaamistani yksikään, ellei sitten koko seinän korkuinen lasi ole muuta kuin miltä se näyttää, mutta jostain syystä kuvittelen, että Bucktownista niitä voisi etsiä.




Mikäköhän on tarina tuon oikeanpuoleisen pikkutalon takana? Suurin osa tällaisista lienee purettu ja tontille rakennettu vähintään kaksinkertaisesti asuinpinta-alaa.


 
 
 Porot ikkunan yllä kruunaa seudun sööteimmän sisäänkäynnin!



Väittäisin, että näin kiva portti kotioven edessä kompensoisi pitkälle sitä, että koti olisi korttelin mitäänsanomattomimmassa talossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti