Erään adventtikalenterin tarina - How we get mail, or don't

Hyvää uutta vuotta! Siskot ovat palanneet koti-Suomeen, ja on aika palata arkeen. Viime vuosi oli sen verran mullistava, että sitä on minun turha yrittää tiivistää muutamaan lauseeseen, ja kaikki täällä on vielä riittävän uutta tai epävarmaa (lisensointi), että tavoitteiksi ja suunnitelmiksi tälle vuodelle riittää ne, mitkä tulevat itsestään.

Niinpä aloitan blogin vuoden kertomalla surkuhupaisan postitarinan. Jo aiemmin olen valittanut postin ja erityisesti pakettien kulusta, mutta turhautumisen huippu koitti jouluviikolla.



Tämä kuva ei liity tarinaan, onpahan osoitus siitä, kuinka Economy-pakettien teippaamisessa kannattaa nähdä vaivaa. Teippimäärästä huolimatta tämä oli hädin tuskin kasassa saapuessaan.

Äiti lähetti minulle pyynnöstäni partiolaisten adventtikalenterin, jota kärsivällisesti odottelin, enkä luopunut toivosta vielä Lucian päivänkään kohdalla. Voihan ne kaikki luukut avata sitten kerralla. Ja toiveikkuus kannatti! Miehelle tuli puhelu jouluviikon maanantaina: Väärään osoitteeseen jaettua postia oli tuotu asuntotoimistoon. Hienoa! Jo pari tuntia puhelusta tallustin toimistolle, mutta kuinka ollakaan, pitkän mylläyksen ja etsinnän jälkeen kävi ilmi, että sijainen oli laittanut postit lähtevien looraan, josta arvelujen mukaan postinjakaja oli napannut ne mukaansa. Arvelut jatkuivat optimistisesti niin, että ne varmaan jaetaan meidän laatikkoon seuraavana päivänä.

No ei jaettu seuraavana eikä koko viikkona. Aattona soitin toimistolle, eikä sielläkään ollut niitä näkynyt. Pyhien jälkeen käytiin postilla. Sain postista (hieman tavallisuudesta poiketen) ystävällistä palvelua ja vielä kehuja talvitakistani, mutta meidän posteja ei sieltä löytynyt. Ystävällinen postineiti kehotti kirjoittamaan nimen postilaatikkoon. Mietin vaan että minne, kun selvästi ulkopuolella sen ei ole tarkoitus olla, ja mietin myös mitä se auttaisi, tuskin postinjakaja kirjaimia osaa sen paremmin kuin numeroitakaan.

Ja kuinkas sitten kävikään. Yli kuusi viikkoa Suomesta lähettämisen jälkeen, ja kaksi viikkoa asuntotoimistossa aavemaisesti käväistyään, nämä isot kirjekuoret ilmaantuivat meidän postilaatikkoon. Nyt on minulla adventtikalenteri ensi vuodeksi valmiina, adventtisunnuntai-ikkunat vaan avautuvat vähän väärin.

Loput posteista olivat ammattilehtiä, eli siskojen lähettämä synttäripaketti on edelleen Missing In Action.

*********

English Summary: As I have previously complained already, US Mail isn't exactly as reliable as its Finnish counterpart. So far a birthday package from my sisters is still missing, and an Advent Calendar my mom sent me arrived only about five weeks late, namely this Friday. It was sent on Nov 17, never appeared until we got a call from the apartment office on Dec 20 that someone had brought our mail that had been delivered to them by accident. In a two hour time slot, between the call and when I went to fetch it, the office has displaced it and suspected the mailman had taken it. Later, I checked with the post office and double checked with the office, and gave up on ever getting it - until, as I mentioned, it appeared in our mailbox on Friday. I'm saving that calendar though, just in case... Who knows what happens with our mail this year. At least I'll have my traditional Finnish calendar, Only Slightly Off.