Uskokaa tai älkää, tänään tuli viikon sisään toinen positiivinen yllätys byrokratiakoneistolta! Kuten viimeksi kirjoitin, vielä piti mennä joitain viikkoja Yhdysvaltain päässä. Tarkalleen ottaen, saimme luvan odottaa tietoa papereiden edelleenlähettämisestä Suomeen Yhdysvaltain konsulaattiin 2-4 viikkoa. Ja tieto tuli tänään, kuudessa päivässä! Hämmentävää, mutta en todellakaan valita. :)
Sain tänään nauttia kauniista kevätpäivästä pyörääni taluttaen. Olen yrittänyt päättää mitä teen tavaroilleni, yritänkö viedä mukanani mahdollisimman paljon, rahtaan tai käytän muuttofirmaa apuna, vai lykkäänkö jokaiselle vierailemaan tulevalle seuraavien vuosien aikana jotain mukana tuotavaa.
Pyöränkumin puhkeamisen jälkeen totesin kuinka surkeassa kunnossa koko rengas on, ja oli se takapääkin väpättänyt viime kesästä lähtien ikävästi. Pyörästäni olin ajatellut, että joko huollatan sen perinpohjaisesti nyt ja myyn muuttaessani, tai vaihtoehtoisesti ajan viipottavalla pyörällä muuttoon asti, vien mukanani, ja jos rahdissa tulee lisävaurioita, ei ne sitten niin haittaa, kun huolto olisi edessä joka tapauksessa.
Jokin piikki tai mikälie päätti tämän pyöräasian tänään puolestani, äkkiä sitten oivalsin mitä teen muillekin tavaroille. No, päätöstä helpotti toki muutamaa tuntia aiemmin tekemäni soittokierros: UPS tai DHL toimittavat yksityishenkilöiltä vain pikapaketteja. Muuttokuormiin ja ylipainomatkatavaraan erikoistunut firma kertoi, että joka tapauksessa kun tavaraa on "vähän", tulee lentorahti halvemmaksi, ja se halvempi minun tapauksessani olisi 1500-2000 €, pyörästä pahimmillaan 300-400 € lisää.
Vien siis mukanani vain sen verran, mikä mahtuu kahteen-kolmeen(-neljään) matkalaukkuun. Mihin sitä nyt sen enempää tavaraa tarvitsisikaan?!
*****************
Would you believe we were surprised yet again, twice within a week, with how fast things are moving in immigration! We were told it would take two to four weeks to process the petition in the National Visa Center (ok, technically not immigration but State Department), after which he would be notified that the papers have been sent to the US Embassy in Helsinki. That notice arrived today, six days after the first one! This is almost confusing, but I'm definitely not complaining! :)
Today I got to enjoy a sunny and warm (in Finnish terms warm) spring day by walking my bike home. The first flat tire I ever had! I had been thinking of moving my bike with me to America, and managing with its little faults until then. Today's incident meant I needed to take the bike to the shop right away.
And as I was walking to the shop one thought lead to another and before I realized I had already decided how to move my things to America: I won't.
Let me clarify. The choice was always either to pay for shipping a big load of all my stuff, or just bring the essentials and ask for visitors to bring more as they came. Alright, it wasn't just the bike; the decision to bring only what a few suitcases can hold was made much easier by hearing that the cost of shipping "all" I could and would take would easily cost around 1500 to 2000 €, plus up to 300-400 € more for the bike.
It's just stuff, it's not that important!
Tsemppiä pakkailuun! Ja mikäli P-Amerikan matkani syksyllä realisoituu, voin sitten roudailla sinne lisää tavaraa :) Voit perustaa kotikonnuillesi sellaisen Amerikkaan-varaston, jossa on numeroituja paketteja tärkeysjärjestyksessä vieraiden roudattavaksi :D
VastaaPoistaAika hurjalta mutta samalla myös hienolta kuulostaa tuollainen pari matkalaukkua mukaan ja menoksi -muutto. Viimeistään tuollaisessa tilanteessa ihminen huomaa, että eihän tavara tosiaan ole muuta kuin tavaraa. Olisi varmasti kasvattavaa, jos jokainen meistä joutuisi samaan tilanteeseen ainakin kerran elämässään! Kaikkein rakkaimmat kamppeet varmasti mahtuvat niihin matkalaukkuihin.
VastaaPoistaTyttism, käytännön haastensa olisi varastoinnillakin, mutta jotain sellaista saattaa tapahtua... Tärkeysjärjestykseen laitetut paketit on aika hauska ajatus!
VastaaPoistaKatja, olen (ollut) sellainen hamstraaja, että tämä tekee minulle hyvää! Meneehän tässä elämä ylösalaisin joka tapauksessa.