sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Etuoikeutettu emigrantti - Privileged

Oman ulkomaille muuton lähestyessä (hitaasti mutta toivon mukaan varmasti) sitä lähestyy kaikkia ihmiset liikkeessä -asioita hitusen henkilökohtaisemmin. Luen itseni jo näin vähän etukäteen siihen joukkoon, jota voisi kutsua vaikka nimillä siirtolaiset tai maahanmuuttajat - mutta uusi lemmikkini on ehkä vähiten leimaava "liikkuvat ihmiset". Ihmisten välinen eriarvoisuus ja elämän lähtökohtien epäreiluus näyttäytyy siirtolaisuusasioissa yhtä terävästi tai terävämminkin kuin muilla elämänalueilla.

Lisää vettä myllyyn olen kerännyt esimerkiksi lukemalla Piilottajan päiväkirjan, ja Tampereen elokuvajuhlilla valitsin katsottavakseni Linnake Eurooppa -sarjan näytöksen. Mexodus, "pako rikkaaseen pohjoiseen", joka olisi sijoittunut tulevalle kotimantereelleni jäi näkemättä, oli loppuunmyyty.

Minun tähtäimessäni on muutto Amerikkaan, niin kuin on sadoillatuhansilla ellei miljoonilla muillakin. Lähes yhtä moni yrittää tai haluaa muuttaa Eurooppaan. Tuntuu täysin epäreilulta, että minä, jolla ei ole kotimaassani mitään hätää, päin vastoin, saan viisumin ja sitten oleskeluluvan suhteellisen pienellä vaivalla, kun niin moni muu tarvitsisi sitä kipeämmin. (Vaikka tietenkään en omaa tulevaa oleskelulupaani voisi kenellekään muulle siirtää, Frank ei taitaisi pitää siitä. ;))

Minun ei tarvitse turvautua laittomuuksiin, jättäytyä salakuljettajien armoille, eikä prosessi vaadi koko perheeni säästöjen käyttämistä. Muuton jälkeen pystyn myös pitämään yhteyttä lähtömaahani ja käymään siellä toivottavasti säännöllisesti. Länsieurooppalaisena kuulun tässäkin asiassa kultalusikka suussa syntyneiden joukkoon täysin ilman omaa ansiotani, ja itseäni paremmassa asemassa on varmasti korkeintaan pieni promillen osa muuttajista - ne, joilla on työpaikka jo odottamassa uudessa maassa.

Olen aina ollut sitä mieltä, että paitsi humanitaarisista syistä, on myös Suomelle hyväksi päästää tänne paljon suurempi määrä siirtolaisia kuin tähän mennessä. Viime aikoina olen entistä enemmän alkanut kyseenalaistaa, onko meillä ylipäänsä oikeutta rajoittaa ihmisten liikkumista. Jokaisella pitäisi olla oikeus paremman elämän tavoitteluun. Käytännön toteutusten ongelmallisuus on sitten asia erikseen, enkä yritäkään väittää että olisi ongelmatonta tai ylipäänsä välttämättä mahdollista avata kaikki rajat.


*************************


As my move abroad approaches (slowly but I hope surely!), my view to all issues regarding people on the move has shifted, become more personal. I'm still in the country I was born in, but I already count myself among the lot which I suppose in English is best described as migrants. In migration issues, the inequalities of life are as cruelly obvious as anywhere.

To add to my already active migration thoughts, I recently read a diary of a professor who hid an underage Afghan while he was facing deportation to Greece. This weekend, on Tampere Film Festival I went to see short films under the title of Fortress Europe. Unfortunately the screening called Mexodus, which would've dealt with issues on my future home continent, was sold out by the time I got there.

My goal is to move to America, a goal which I share with hundreds of thousands, if not millions of people. Almost as many try or want to move to Europe. It seems totally unfair that for me getting a visa and residence permit is so easy - relatively easy at least, when my life in my home country is perfectly good, and so many would need this opportunity so much more. (Yet obviously I could hardly give up my visa for someone else - Frank would not like it... ;))

I don't have to immigrate illegally, I don't have to throw myself at the mercy of a trafficker, and the process won't eat up my and my family's life savings. After the move, I'll still be able to keep in touch and hopefully also visit my home country regularly. As a West European, in this issue as in many others, I'm born with the silver spoon without my own merit, and only a tiny fraction of all migrants is in a better position than me (those, who have a job lined up as they move).

I have always believed that (humanitarian reasons aside, even), Finland should take in more migrants, and Finland would benefit from it. However, recently I've started to question whether we have the right to restrict people's movements. Everyone has the right to strive for a better life. Practical problems then, are a whole another thing and I don't dare claim to have any answers to what would happen and how, if all borders were opened.

1 kommentti:

  1. Lähtökohtien epäreiluun on minullekin konkretisoitunut täällä Espanjassa, Eurooppa-linnakkeen keskeisellä rajalla. Kaupan edessä romanialainen nainen pyysi minua ostamaan hänelle ja hänen perheelleen ruokaa, kadulla marokkolainen nuori mies pyysi kohteliaasti rahaa ruokaan... Suomen tavoin täällä on romanialaiskerjäläisiä. Lisäksi kadulla näkyy elantoaan hankkimassa afrikkalaisia ja eteläamerikkalaisia siirtolaisia . He tosin eivät kerjää, vaan myyvät kadulle levitetyn pöytäliinan päältä koruja ja laukkuja tai myyvät moottoriteiden risteyksissä nenäliinoja ohi ajaville autoille.

    On niin järjettömän sattumanvaraista, että minä satuin syntymään läntiselle pallonpuoliskolle rikkaaseen valtioon. Mikä oikeus minulla on tuomita ihmisiä, jotka yrittävät parantaa elämäänsä? Mutta en minäkään osaa vastata kysymykseen, mitä tapahtuisi jos kaikki rajata avattaisiin.

    VastaaPoista